Kuulumisia

Ohoh, onko siitä tosiaan yli kolme kuukautta kun olen viimeksi kirjoittanut?!? Kuka tätä aikaa varastaa? Toivottavasti vakkarilukijat eivät ole kokonaan unohtaneet meitä :)

Paljonhan tässä on ehtinyt tapahtua, enkä jaksa alkaa päivittämään ihan kaikkea, vaan hyppään suoraan nykyhetkeen:

Ensin hieman huonoja uutisia, kolme lutusta on ab-kuurilla. Sofi oireilee pahiten, mutta myös Maiju ja Lissu ovat hieman sairaana, joten saavat samalla lääkkeen hekin, kerta sitä myydään isossa pullossa ja se säilyy vaan kaksi viikkoa. Lisäksi Sofilla on purema jälkiä hännässään :( Ollaan paljon sitä mietitty, että mistä ne on tulleet ja päädytty siihen, että Sofi taitaa olla stressaantunut ja puree omaa häntäänsä, vähän niinkuin jotkut ihmiset (kuten minä) järsii kynsiään. Minusta stressi on jo tarpeeksi hyvä syy lopettaa eläin, koska selvästi sillä ei ole kaikki kunnossa. Katsellaan miten lääkitys puree ja jatkaako Sofi häntänsä puremista ja tehdään lopettamispäätös vasta sitten.

Sitten iloisempiin aiheisiin, meillä on ollut monet jäätelönsyöntisynttärit ja yhdet vielä edessä. Siskokset Nilla ja Sofi täyttivät vuoden kesäkuussa ja Lissu perässä heinäkuussa ja vielä on Nellin vuoro elokuussa. Silloin tarjoillaan luultavasti perinteistä banaani-leipäkakkua, kanin maha kun ei jäätelöä kestä.

Nellistä puheen ollen. Nelli muuttaa meiltä pois kesän jälkeen. Tämä erittäin vaikea asia sai päätöksensä, kun Mikon on allergiansa takia niin hankala nukkua makuuhuoneessa eikä Nelliä voi siirtää muuhun tilaan. Ajateltiin vaihtoehtoa laittaa rotat häkkiin ja makkariin ja Nelli rottalaan, mutta tyttö joutuisi olemaan niin paljon yksin, että kuolisi tylsyyteen. Meillä on jo uusi koti valmiina Nellille ja se vaikuttaa joka kanin unelma kodilta. Olen enemmän kuin iloinen asiasta, vaikka Nelliä tuleekin valtava ikävä. Onneksi aina pääsee moikkaamaan.

Nipsu on ulkoillut valjaissa tuossa kotipihalla ja Nellillekkin valjaat ostettiin, mutta ulkoilu ei ollut Nellin juttu. Onneksi reilu valjaskauppias vaihtoi valjaat ruokaan ja puruihin :) On siellä niin mahtava palvelu, että taidan ihan nimen paljastaa: Sisi. Sijaitsee tuossa Tuiran kupeessa täällä Oulussa. Ihanan pieni liike, jossa kuitenkin laaja valikoima ja palvelu täysi kymppi. Sieltä saa myös parasta heinää, ei kelpaa enää muut merkit meidän herkkusuille.

Meillä oli Mikon kanssa tänään hauskaa kun seurattiin, miten rotat reagoi uuteen evääseen, maksalaatikko relapiimä seokseen. Lissuhan sitä meni ensimmäisenä syömään. Sofi asteli paikalle, nuuhkaisi ensin ruokakuppia, sitten Lissun suuta ja vasta sitten uskalsi maistaa itse. Maijulla taas oli varastointipuuhat käynnissä, lipaston laatikon mökkiin se jaksoi kantaa suukaupalla safkaa. Oli hassunkurista, neiti meni aina samaa reittiä, mutta jos joku toinen rotta tuli vastaan, se teki hirmu pitkän harhautuksen ettei vaan kätkö paljastuisi :) Mietittiin että pitäisi useammin ottaa videoita rottalasta. Me ollaan kyl maailman hitaimpia noiden videoiden kanssa, edelleen on editoimatta helmikuulta Sofin vaavivideo. Nooh, jos vaika tällä viikolla aktivisoituisi!

Tulevaisuuteen on jo katseet, jos Lissu paranee täysin, on hällä näyttelyt edessä elokuun lopulla. Kaveriksi lähtee tällä kertaa pikku Helmi, joka muuten ei ole mikään pikkupimatsu enää! Pidetään peukkuja että saadaan edes yksi palkinto kotiin.

Haaveitakin on, kuten aina. Ollaan ehkä lähdössä syksyllä etelään ja sieltähän voisi kysellä rottaa... Tai kahta, hah hah! Olisi kiva jos löytyisi jotku kuviolliset erinäköiset siskokset, voisi olla ihan hyvä idea ottaa kaksi pientä, niin voivat sitten kimpassa kiusata isompia. Ainakin Helmi viihtyi paljon siskonsa kanssa silloin kuin meillä oli hän hoidossa.