Näyttely ja luppis

Tänään oltiin ekaa kertaa näyttelyssä, joskin ihan katselemassa ilman elukoita. Siellä oli paljon kaneja ja muutama rotta. Tapasimme Manda-tädin, eli Nipsun veljen mamman. Paljon siellä olisi ollut nähtävää, ei me kaikkeja boxeja katsottu eikä hyppykisoja nähty. Niiden voittajaa Handea kyllä onniteltiin ja Mandan parin kuukauden ikäisiä pikkupupusia ihasteltiin. Manda kovasti kannusti tuomaan Nipsua seuraavaan näyttelyyn, katsotaan katsotaan... Saapi kyllä Manda lohduttaa minua jos Nipsu saa huonot pisteet ;) Minulle se on täydellinen kani :D

Samalla ihasteltiin (eli minä näytin Mikolle ja vonkasin) luppiksia, siellä oli myynnissä pikkuluppiksia ja katsottiin isoa rankanluppaa. Minä tykkäisin myös tukkaluppiksesta, vaan Mikko ei niistä niin ole innostunut. Värillä tai kuviolla ei ole niin väliä, kunhan ei ole PEW (en ole varma onko tuo kanimaailman termi) eli punasilmäinen valkoinen pelottava kanitus. Laitan tähän linkkejä luppiksista: Ranskiskasvattaja, tukkaluppiksia, pikkuluppiksia.


Totuus kuitenkin on, ettei meille mahdu toista kania, ennen kuin ollaan muutettu isompaan kotiin. Tuntuu sekin olevan kiven alla, tahdottais (minä tahdon) rivari kolmio, saunalla ei väliä kunhan on autopaikka. Mikko ei ihan tahtoisi mihinkään korpeen, minulle kyllä passaa. Kunhan Oulussa ollaan ja autolla päästään stokkalle kun tarvii.