Olen harvinaisen aikaisin hereillä, joten näen elukoiden elämää uudella tavalla taas. Kaikki olikin hereillä kun heräsin itse puoli kuuden aikaan. Lutuset puuhailivat omiaan häkissä ja Nipsu tahtoi vapauteen heti kun näki minut keittiössä.
Nipsu on tapansa mukaan ihan villinä päästyään ulos. Ensimmäisen kolmen minuutin aikana se ehti juosta tilaansa ympäri ja karata sängynalle, josta tosin tuli itse pois. Hetken aikaa se jaksoi olla paikallaan ja taas se tuolla suunnittelee karkumatkaa. Se on taas alkanut loikkaamaan (siis rymyämään) telkkarin taakse ja ryöhkeästi loikkaa aitansa yli tänne kielletylle alueelle.
Yleensä Tilda käy hyvin kuumana, kun Nipsu on käynyt täällä. Nyt se ottaa aikas rauhallisesti pussissa ja Lilli on passissa vahtimassa, näkyykö Nipsua. Minä juon kahvia ja meidän piti syödä yhdessä keksejä vaan keksit onkin loppu. Epäilen vahvasti Mikkoa (koska eihän se ole mahdollista etten huomaisi ottaneeni viimeisiä keksejä). Keksit tarkoittavat Paussi Cereacoleja, jotka auttavat alentamaan kolesterolia. Siitä on tullut sellainen mukava tapa, että tytöt saavat muutaman palasen samalla kun itse syön niitä. Minusta se on ihan ok antaa myös rotalle, kun eivät sisällä niin paljon sokeria kuin tavalliset keksit ja palat on kuitenkin pieniä, ei ne kokonaista keksiä saa.
Se on muutenkin aika yleinen tapa minulla, että syön rottien kanssa. Monesti ihan samaa ruokaakin, mikä voi tuntua muista ällöltä. Mikko ei tee niin, koska se ei tykkää. Jogurtti on yksi sellainen, jota monesti jaamme, lutuset tulevat lipittämään minun kupista. Voileipiä syömme myös yhdessä, siitä pidän kiinni ettei leipääni saa ottaa ja viedä jemmaan vaan pitää syödä siinä vieressä, lautasella tai minun kädestä. Monalle maistuu eniten margariini, se on siihen ihan hulluna. Olisi minustakin kivaa, että jättäisi edes vähän sitä leivälleni ;) Mona on kyllä hupaisan näköinen, kun tassulla siirtää juustoa että saa sen alta lipittää voita. Sitten murennetaan loppu leipä syliin, kun voit on syöty. Muille kelpaa kyllä itse leipä, juusto ja kurkku. Juustona meillä on ollut aamupalaa ja siihen eilen painui jälki Monan tassusta, kun seisoi päällä.
Nipsun kanssa ei oikein tule syötyä yhdessä, kun ruokavalio on niin erilainen. Porkkana ja omena taitavat olla ainoita yhteisiä herkkujamme. Niin ja banaani, sitä syödäänkin monesti puoliksi. Puput.netissä on ollut kiivasta leipäkeskustelua, oikeastaan yksi vastaan muut onko leipä ok kanille. Minä olen samaa mieltä muiden kanssa, kyllä sitä voi antaa jos kanin maha kestää. Nipsulla kestää ihan hyvin, ainakaan ripulia ei kertaakaan ole ollut. Vaaleeta leipää Nipsu saa vain hampparista, muuten kuivattua ruisleipää tai näkkäriä. Näkkärimerkin suhteen ei ole nirsoillut niinkuin rottaset. Nyt Nipsun on ollut alkuviikosta ilman pellettiä, pitää viimeistään huomenna käydä ostamassa. Pelletin tilalla on ollut kuivaa ruisleipää, kuivatin sille sellaisen reikäleivän ja laitoin häkin kattoon roikkumaan. Aluksi Nipsu taisi olla aika hämillään, kun ruoka liikkui kun yritti sitä syödä, mutta on tainnut nyt tottua. Saapa nähdä milloin järsii reikään asti ja loppu pala tipahtaa maahan.
Kello on seitsemän. Taidanpa lähteä ostamaan lisää keksejä :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti