Päästin Nipsun kuitenkin vapaalle. Ensin nostin häkin lattialle ja sitten otin kalterit pois ja Nipsu pääse loikkaamaan pois. Kiinniotto on oma tarinansa ;) Nyt toisella kerralla avasin häkin seinän, jotta Nipsu saa halutessaan tulla ja mennä tuttuun paikkaan. Tuolla se nytkin kirmailee keittiössä ja tutkii paikkoja. On seikkaillut jo jokapaikassa paitsi kylppärissä ja makuuhuoneessa.
Ihmisarkahan tuo on ja paljon. Ei oikein anna koskea ja saattaa tulla ottamaan ruokaa kädestä, joskus. Oli tosiaan vaikeaa saada se ekan ulkoilun jälkeen takaisin boxiin. Koitin houkutella salaatilla, vaan ei toiminut. Oli sitten pakko kaapata se kiinni. Se onnistui muutaman yrittämän jälkeen ja Nipsu-raukka oli kovin peloissaan. Alkoi hieman epäilyttämään, tuleeko tuosta koskaan kesy. Toisen kerran otin sen väkisin syliin ja pidin siinä hetken. Raukan sydän hakkas tuhatta ja sataa. Sitten laskin sen viereeni sohvalle ja aika pian Nipsu loikkasikin pois. Olen tietenkin lahjonut Nipsua kaikin keinoin, salaatti ja banaani ovat sen herkkuja.
Hieman on Nipsu Lutusiinkin tutustunut, Monaa ja Lilliä olen käyttänyt katsomassa kanin häkkiä ja Nipsu itsekkin on pyörähtänyt muutaman kerran Rottalan ohi. Lutuset ovat olleet vallan kummissaan, kuka kumma on tuo loikkiva kaveri. Kumpikaan laji ei ole käyttäytynyt hyökkäävästi toisiaan kohtaan, hyvä näin. Yhtä aikaa vapaalla en uskalla niitä pitää, ennen kuin ovat enemmän tuttuja keskenään.
EI käskyä olemme harjoitelleet ja Nipsu totteleekin joskus ;) Taputan käsiä ja sanon äkäisesti Nipsu EI. Tosi kivaa varmaan naapureilla, kun tota eitä ja pauketta on aika usein... Ainakaan vielä Nipsu ei ole keksinyt mitään kolttosia, ainoastaan mennyt sopimattomiin paikkoihin.
Sen sijaan Lutuset, tarkemmin Mona ja Tilda aiheuttivat tänään pientä -sallittua- tuhoa. Löysivät pari naminami-purkkia ja nyt on mamman sänky kivasti muovisilppua täynnä. Otin kuvan niistä purkeista, koitan mahdollisimman pian laittaa sen tänne, en vaan ite osaa :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti